Lilla Saaristo
kansanedustajaehdokas
Pienet asiat ovat isoimpia!

8.4.2019

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava!

Uutisointi on viime päivinä tuonut esiin lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien huolien kasvusta. Lasten mielenterveyteen liittyvä tutkimus on otettava käyttöön. On löydettävä uusia ratkaisuja, joilla lasten ja nuorten elämänlaatua voidaan parantaa. Suomessa on 90 000 lasta, jotka tarvitsevat psykiatrista hoitoa. Lasten ahdistuneisuus ja masentuneisuus on lisääntynyt. Näiden asioiden kanssa emme ole yksin. Muualla maailmalla on samansuuntaisia merkkejä siitä, että henkinen kuormitus kasvaa uhkaavasti yhä nuorempien lasten kohdalla.

On tuotava tieto tähän hetkeen ja panostettava voimakkaasti lasten ja nuorten hyvinvointiin teoin. Teot ovat kohtaamiseen liittyviä. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada päivittäin aitoja kohtaamisia ympärillä olevilta aikuisilta. Lasten ja nuorten tulee löytää omia vahvuuksiaan turvallisesti. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan rajat sekä rakkaus.

Lapsen elämä ei voi keskittyä yhteen asiaan, kuten harrastaminen tai digilaitteen kanssa vietetty aika. Aikuisen tehtävänä on vaalia lapsuutta ja nuoruutta erityisenä elämänvaiheena, jossa lapsi ja nuori kokeilee ja erehtyy turvallisissa olosuhteissa. Jokainen aikuinen on vastuussa lapsuuteen ja nuoruuteen ohjaamisesta turvallisin, arvostavin keinoin. Nämä keinot kuuluvat mielestäni aikuisen työkalupakkiin: huomaa lapsi ja näe nuori.

Aikuisten tehtävänä on tarjota hyviä hetkiä lapsen ja nuoren elämään ja ohjata vahvasti vastuullisuuteen yhteiskunnassamme. Huomaamalla lapsen ja näkemällä nuoren, vahvistamme lasten ja nuorten uskoa sekä omaan itseensä että ympäröivään suomalaiseen yhteiskuntaan.  Tämän vuoksi aikuisten rooli tulee olla vahva ja välittävä.

Panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat käsissämme. Meidän tulee käyttää tutkittua tietoa sekä käytännön osaamista, jotta voimme panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin riittävästi ja ennaltaehkäisevin keinoin. Pitkittäistutkimukset kertova, että varhaiseen lapsuuteen sijoittaminen tuottaa moninkertaisen hyödyn. Siksi oikea-aikaisiin tukitoimiin ja riittävään ammatilliseen henkilöstöön on sijoitettava koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Tämä tarkoittaa myös inkluusion tuomien vaikutusten tarkempaa arviointia. Pienryhmissä työskentelemiseen on satsattava, sillä se on eräs merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä ja kasvattaa vastuullisuuteen. Hyvinvoiva yksilö kantaa vastuunsa ympäristöstä, itsestään ja toisistaan. Tämän vuoksi lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen tulee olla yksi keskeisimmistä valtakunnallisista tavoitteista.

 

3.4.2019

Suomalaisen laadun mahalasku?

Olemme tunnettuja osaamisestamme. Pieni maamme tunnetaan sivistysvaltiona, korruptiovapaana ja
luotettavana kumppanina. Mitä on tapahtunut?

Olemme saaneet lukea toistuvia kirjoituksia epäkohdista eri elämänalueilta yhteiskunnastamme. Vanhusten hoivasta kaikki alkoi, kupla puhkesi ja sitten padot aukesivat. On kuin kokonainen pieni Suomi olisi saanut äänensä takaisin, onneksi. Tilanne on viestien mukaan vaikea monilla työpaikoilla. Ihmiset tekevät työtä, jota osaisivat tehdä paremmin, jos voisivat. Tilanteessa kärsivät hoivattavat ja kasvatettavat sekä heidän lähipiirinsä. Kierre on valmis; mikäli yksi henkilö kokee vääryyttä, se kertautuu. Syntyy pahoinvointia, mikä heikentää elämänlaatua ja onnellisuutta. Maailman onnellisimman kansan onnellisuutta ei saa heikentää!

Kaiken takana on laatutyhjyys.

Nykyään koko laatu-sanaa kuulee harvemmin kuin ennen. Sen tilalle ovat tulleet strategiat ja tehokkuus. Laatu on lupauksen täyttämistä. Se syntyy osaamisesta ja tahtomisesta. Laatu on arvopohjasidonnaista ammattietiikkaa, vahvaa osaamista sekä korkeaa moraalia – sivistystä. Herää kysymys: Onko nykyään riman alittamiselle hiljainen hyväksyntä?

Yksi suomalaisen laadun ongelma on turhan reippaassa etenemisessä. Kun tulee ongelma, sen
ratkaisemiseen tarvitaan prosessikaaviot sekä muutaman portaan esimiehen kautta asian edistäminen.
Siten epäkohta muuntuu, keventyy ja lopulta viesti, joka olisi ollut ratkaistavissa välittömin toimin, jää
olemaan, pinnan alle kytemään. Samanaikaisesti katse käännetään kohti tulevaa ja siirrytään peiliin
katsomatta seuraavaan aiheeseen.

Pitäisi uskaltaa pysähtyä arvioimaan tilanteita, epäonnistumisia ja onnistumisia. Tulisi ymmärtää, että
toimintojen arviointi systemaattisesti laadun kautta on sivistysvaltion elinehto. Mutta laadun arviointi ja pysähtyminen vaativat aikaa, jota meillä ei monen mielestä työelämässä tällä hetkellä ole. Kun ei ole aikaa, ei ehditä havaita epäkohtia tai onnistumisia. Eikö meillä ole aikaa ajatella, keskittyä, keskustella ja tehdä muutoksia epäterveisiin tapoihimme?

Usein sanotaan ”aika hoitaa”. Pitäisi pohtia, tuottaako lause laatua. Mikäli tuottaa, sen voi hyväksyä.

Koska resurssit eivät ole rajattomia, on uskallettava nähdä asiat, joiden tekeminen ei ole välttämätöntä.
Tulisi katsoa kokonaisuutta ja keskittyä olennaiseen. Ihmisten kanssa toimittaessa olennainen on
löydettävissä helposti: lepo, hygienia, ravinto, ihmissuhteet ja toiminta-alueen aktiviteetit.

Katsotaanpa kohti positiivista. Nyt meillä on tilaisuus pysähtyä, käydä keskustelua, arvioida laatua ja
muuttaa toimintamallejamme. Nyt voimme ajatella ja arvioida. Minne olemme näillä toimilla menossa ja minne voisimme olla menossa laatua parantavalla toiminnalla. On keskityttävä parantamaan laatua ja löytää ydin.

Laadun arviointi tulee ottaa vakavasti ja resursseja tulee kohdentaa oikein tietoon perustuen. Laatu luo
tehokkuutta vaikuttamalla inhimilliseen pääomaan. Esimerkiksi ikäihmisten hoivan laadun parantaminen tarkoittaa ikäihmisen arvostusta, kunnioitusta, yksilölliseen kohtaamiseen panostamista. Vaikutukset ovat laajalti ihmisyyden arvon tunnistamisessa. Meidän tulee löytää ihminen ja inhimillisyys vahvaksi perustaksi kaikelle toiminnallemme. Jos lukee kotiläksyt hyvin nyt, moni kustannuspiikki kevenee tulevaisuudessa.

Laadukkuuden turvaa vahva ymmärrys ja osaaminen. Nyt vaaditaan järjestäjätahojen, ylimpien
johtoportaiden sekä yksittäisten johtajien korkeaa osaamista ja kykyä nähdä laatutekijät. Laatuosaamista on vahvistettava koulutuksen ja lainsäädännön avulla sekä luotava vahva laadun arviointijärjestelmä. Näin vältetään jatkossa nämä laadulliset mahalaskut.

1.4.2019

Kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea

Lapsissa on Suomen tulevaisuus. Tavalliseen suomalaiseen arkeen tarvitaan nyt tekoja, jotka rakentavat
lapsi – ja perhemyönteisyyttä. Hyvät teot lasten parhaaksi tulee nähdä laajemmin yhteiskunnallisesta
näkökulmasta. Lapsimyönteisiä tekoja ovat perhevapaauudistukset, työelämän joustot sekä
asenneilmapiiriin vaikuttaminen poliittisten päätösten avulla.

Lapsi- ja perhemyönteisyys on keino vaikuttaa yhteiskunnan tilaan huomattavasti enemmän kuin
keskusteluissa on tullut esiin. Työelämän joustojen tarjoaminen tuottaa enemmän mahdollisuuksia
jokaiselle, ei vain lapsiperheille. Joustavien mahdollisuuksien rakentaminen lapsiperheiden näkökulmasta
edistää monipuolisesti eri elämäntilanteissa olevien ihmisten elämänlaatua. Siksi perhemyönteisyys on
erinomainen lähtökohta tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.

Voimme vaikuttaa työelämän ja vapaa-ajan sujuvaan yhdistämiseen. On luotava toimivia malleja ja
vähennettävä byrokratiaa. Tavoitteena tulee olla joustavat yhteiskunnalliset rakenteet työn ja vapaa-ajan
yhteensovittamiseksi. Tämä tarkoittaa tasa-arvoisuutta edistäviä vaihtoehtoja; taloudellisesti kannattava
osa-aikainen työ, kannustavat palkkausjärjestelmät ja pienyrittäjyyden mahdollistaminen.

Perheiden hyvinvointi on yhteiskuntamme vahva kivijalka sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Jokainen
jaksava perhe kartuttaa euroja yhteiskunnan säästöpossuun. Perhemyönteisillä päätöksillä vaikutetaan
positiivisesti syntyvyyteen, lisätään perheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Näiden
toimien seurauksena voimme edistää työvoiman saantia. Lapsi- ja perhemyönteisyys on päätös luottaa
Suomen tulevaisuuteen ja rakentaa mahdollisuuksien Suomea.

 

21.3.2019

Varhaiskasvatus on investointi!

Varhaiskasvatuksen päivää on vietetty jo 30 vuotta.  Tänä vuonna Varhaiskasvatuspäivää vietetään 21. maaliskuuta teemalla varhaiskasvatuksen opettajan työ tulevaisuudessa. Päivän tavoitteena on tuoda varhaiskasvatuksen opettajan ja erityisopettajan arvokas työ sekä merkitys näkyväksi. Viime vuosina varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen vastuu ja asiantuntijuus on vahvistunut. Varhaiskasvatuksen opettajan yhteys korkeaan varhaiskasvatuksen laatuun on ymmärretty.

Varhaiset elämänvuodet ovat kaiken perusta ja siksi on yhteiskunnallisesti merkityksellistä panostaa varhaiskasvatukseen. Yksi satsattu euro varhaiskasvatukseen tarkoittaa seitsenkertaista tuottoa tulevaisuudessa. Tämän vuoksi meidän tulee vahvasti panostaa varhaiskasvatukseen luopumalla asteittain varhaiskasvatusmaksuista.

Varhaiskasvatus on lapsen sivistyksellinen oikeus, jota toteuttavat ammattitaitoiset varhaiskasvattajat.Työn perustan muodostavat varhaiskasvatuslaki, varhaiskasvatussuunnitelma, lapsen oikeuksien sopimus sekä osin perustuslaki. Toiminta on pedagogisen osaamisen kautta suunniteltua, tavoitteellista ja perustuu lasten kehityksen ja oppimisen havainnointiin sekä osallisuuteen. Jokaisessa varhaiskasvatuksen ryhmässä on oltava riittävästi pedagogisesti koulutettua henkilöstöä, sillä toiminnan pedagogisuus on edellytys työn onnistumiselle.

Varhaiskasvatuksen asiantuntijana tiedän mistä puhun. Varhaiskasvatus on pienistä hetkistä koostuvia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä. Nämä ovat hetkiä, joina lapsille tarjotaan heidän lähtökohdistaan riippumattomat ja tasa-arvoiset mahdollisuudet. Tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvoja, jotka ohjaavat kasvatus- ja opetusalojen toimintaa.

Varhaiskasvatuksen avulla vaikutamme tulevaisuuteen. Lapsemme tarvitsevat vahvan perustan hyvinvoinnille ja oppimiselle. Syrjäytymisen ehkäisemiseen vaikuttaminen on tutkimusten mukaan aloitettava jo varhaisvuosina. Tämän vuoksi on tärkeää, että perheille tarjotaan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua varhaiskasvatukseen. Jokainen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro maksaa kyllä itsensä takaisin.

Lainaten Olli Luukkaisen (OAJ) sanoja: ”Pienet, alle kouluikäiset lapset tarvitsevat pedagogisesti koulutetut, osaavat ja sensitiivisyyden merkityksen ymmärtävät opettajat. Ei ole yhdentekevää kuka opettaa lasta tavoitteellisesti toimimaan ryhmässä ja säätelemään tunteitaan, kenen kädet auttavat pukeutumaan tai silittävät kannustavasti.”

5.3.2019

Koulutukseen panostamalla hyvinvointia – koulutussäästöillä syrjäytymistä?

  1. Hyvinvointi syntyy koulutuksen kautta. Tutkimustulokset nostavat esiin sen tosiasian, että koulutuksen kautta saatu sivistys luo mahdollisuuksia hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla. Koulutus on keino saavuttaa yhteiskunnallista vakautta, vahvistaa yksilöiden välistä tasa-arvoa sekä löytää jokaiselle ihmiselle oma paikkansa.

    Koulutus on Suomen vahvuus. Koulutuksemme on puheenaihe ja vientituote. Suomalainen koulutus on tunnettua ja Suomi tunnetaan osaamisestaan maailmalla. Tästä osaamisesta on pidettävä edelleen huolta.

    On tärkeää tarkastella koulutuksen tuottamia vaikutuksia, ja osattava nähdä nämä vaikutukset vuosien saatossa. Tulee muistaa, että koulutuksessa tehdyt muutokset heijastuvat yhteiskuntaan viiveellä. Tämänhetkinen yhteiskunnan tilanne on heijastus päätöksistä vuosien takaa, kuten lama-ajan koulutuksen tukitoimien vähentäminen. Nämä päätökset näkyvät tällä hetkellä nuorten aikuisten elämässä syrjäytymisenä ja mielenterveysongelmina. Emme pystyneet laman aikaan tukemaan lapsia ja nuoria tai heidän perheitään. Kun tukea ei ollut varhaisina vuosina tarjolla, syntyi pitkäkestoinen tuen puuttumisen kierre. Maksamme tuon ajan säästöistä nyt kovan hinnan syrjäytymisen muodossa.

    Yhteiskuntamme ei kestä vastaavaa uudelleen. Yksi syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa ja yksilöön kohdistuva henkilökohtaisen hyvinvoinnin menettäminen paljon enemmän. Koulutuksen avulla voimme ennaltaehkäistä syrjäytymistä, joten luonnollisesti koulutussäästöillä on vastakkainen vaikutus. Päätöksenteossa on pystyttävä arvioimaan koulutukseen kohdistuvien säästöjen kokonaisvaikutuksia laajemmin.

    Koulutuksen kautta yhteiskunta kehittyy ja uudistuu. Siksi koulutustakin on kehitettävä. Koulutuksen kehittämistyö tapahtuu vaikuttavuutta arvioiden. Käytännössä tämä tarkoittaa oppijoiden oppimistulosten ja hyvinvoinnin mittaamista systemaattisesti vuosittain. Mielestäni kehittämistyötä ei tehdä tällä hetkellä riittävästi, mikä osaltaan on johtanut vastuuttomiin säästöihin. Vaikutusten arvioinnin kautta voimme aidosti nähdä päätösten vaikutukset sekä toimia viisaasti, tietoon perustuen.

    Koulutuksen voima on suuri. Koulutukseen tarvitaan tarpeeksi resursseja. On panostettava opettajien osaamiseen sekä aikaresursseihin. Opetusalalla on tehtävä oikeita asioita oikea-aikaisesti ja kohdennettava resurssit oikein. Opettajan työn tulee sisältää enemmän opettamista ja vähemmän toimistotyötä. Tällöin opettajalla on enemmän aikaa oppilaalle, enemmän aikaa varmistaa oppiminen ja oppilaan hyvinvointi.

    Opettajalla on iso merkitys lapselle, koululaiselle ja opiskelijalle. Tarvitsemme osaavan ja hyvinvoivan opettajakunnan, jonka osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan. Opettajien, joille työ on kutsumusammatti, pitää pystyä kokemaan työn iloa ja osaamisen riemua. Opettajuuteen on mielestäni satsattava, lisäten täydennyskoulutusta, vahvistaen työn tekemisen resursseja sekä laajentaen opettajien osaamispotentiaalin käyttöön ottamista. Opettajuutta tulee kehittää ja koulutusta arvostaa. Opettajan tulee voida osoittaa oman osaamisen kautta kyvykkyyttään. Työn motivaatio kasvaa, kun kyvykkyys tuodaan esiin ja osaamisesta palkitaan. Koulutus ratkaisee Suomen tulevaisuuden, siksi koulutuksesta ei voida enää säästää. Koulutus on hyvinvoinnin edellytys ja tulevaisuuden Suomen vahvin voimavara.

 

22.2.2019

Työ vailla tekijää, tekijä vailla työtä

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimus osoittaa, että työvoimapula kasvaa eri aloilla. Huutava tarve on muun muassa terveydenhoidon ammattilaisista, betonirakentajista, hitsaajista, varhaiskasvatuksen opettajista sekä siistijöistä. Listaa voisi jatkaa pidemmälle.

Suomen Yrittäjien kysely paljastaa, että yli puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä sanovat osaavan henkilökunnan saatavuuden joko estävän tai rajoittavan yrityksen kasvua. Joka seitsemäs kokee työvoimapulan olevan merkittävä kasvun este.

Osaajapulaan on löydettävä välittömiä ratkaisuja koulutuksen ja yrityselämän saumattoman yhteistyön ja välittömän vuoropuhelun keinoin. Ratkaisuna osaajapulaan on vahva ja tasokas ammatillinen koulutus, ammatinvaihdon helppous, oppisopimuskoulutuksen lisääminen ja työperäisen maahanmuuton edistäminen.

Työelämän ulkopuolella on myös joukkoa, jonka työllistyminen on haastavaa tai joita työ ei välttämättä motivoi. Jokainen puuttuva lenkki vaikuttaa yrityksen kasvumahdollisuuksiin heikentävästi.

Osaajia on ”kosittava” uusin tavoin. Yritysten on voitava kasvaa. Palkkaamisen esteitä tulee madaltaa ja lisättävä työn joustavia mahdollisuuksia, kuten myös paikallista sopimisen mahdollisuutta. Työnantajakuluja on vähennettävä, jotta yritys kykenee työllistämään ilman raskasta kulutaakkaa. Myös yritysten on huolehdittava hyvän työnantajan maineesta, joka on takuuvarma kilpailutekijä työvoimamarkkinoilla.

On koko Suomen etu ja välttämättömyys, että työlle löytyy tekijä.

Lilla Saaristo, kaupunginvaltuutettu, Imatran Seudun Yrittäjien pj., kansanedustajaehdokas, Kokoomus

(Lukijalta: Etelä-Saimaa 22.2.)

 

 

Lilla Saaristo eduskuntaan!

#KOULUTUS #HYVINVOINTI #YRITTÄJYYS

Yrittäjän sisua ja opettajan osaamista!

Instagram @lillanmatkassa 
Facebook @lillaeduskuntaan