Lilla Saaristo
Pienet asiat ovat isoimpia!

Koulutukseen panostamalla hyvinvointia – koulutussäästöillä syrjäytymistä?

Hyvinvointi syntyy koulutuksen kautta. Tutkimustulokset nostavat esiin sen tosiasian, että koulutuksen kautta saatu sivistys luo mahdollisuuksia hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla. Koulutus on keino saavuttaa yhteiskunnallista vakautta, vahvistaa yksilöiden välistä tasa-arvoa sekä löytää jokaiselle ihmiselle oma paikkansa.

Koulutus on Suomen vahvuus. Koulutuksemme on puheenaihe ja vientituote. Suomalainen koulutus on tunnettua ja Suomi tunnetaan osaamisestaan maailmalla. Tästä osaamisesta on pidettävä edelleen huolta.

On tärkeää tarkastella koulutuksen tuottamia vaikutuksia, ja osattava nähdä nämä vaikutukset vuosien saatossa. Tulee muistaa, että koulutuksessa tehdyt muutokset heijastuvat yhteiskuntaan viiveellä. Tämänhetkinen yhteiskunnan tilanne on heijastus päätöksistä vuosien takaa, kuten lama-ajan koulutuksen tukitoimien vähentäminen. Nämä päätökset näkyvät tällä hetkellä nuorten aikuisten elämässä syrjäytymisenä ja mielenterveysongelmina. Emme pystyneet laman aikaan tukemaan lapsia ja nuoria tai heidän perheitään. Kun tukea ei ollut varhaisina vuosina tarjolla, syntyi pitkäkestoinen tuen puuttumisen kierre. Maksamme tuon ajan säästöistä nyt kovan hinnan syrjäytymisen muodossa.

Yhteiskuntamme ei kestä vastaavaa uudelleen. Yksi syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa ja yksilöön kohdistuva henkilökohtaisen hyvinvoinnin menettäminen paljon enemmän. Koulutuksen avulla voimme ennaltaehkäistä syrjäytymistä, joten luonnollisesti koulutussäästöillä on vastakkainen vaikutus. Päätöksenteossa on pystyttävä arvioimaan koulutukseen kohdistuvien säästöjen kokonaisvaikutuksia laajemmin.

Koulutuksen kautta yhteiskunta kehittyy ja uudistuu. Siksi koulutustakin on kehitettävä. Koulutuksen kehittämistyö tapahtuu vaikuttavuutta arvioiden. Käytännössä tämä tarkoittaa oppijoiden oppimistulosten ja hyvinvoinnin mittaamista systemaattisesti vuosittain. Mielestäni kehittämistyötä ei tehdä tällä hetkellä riittävästi, mikä osaltaan on johtanut vastuuttomiin säästöihin. Vaikutusten arvioinnin kautta voimme aidosti nähdä päätösten vaikutukset sekä toimia viisaasti, tietoon perustuen.

Koulutuksen voima on suuri. Koulutukseen tarvitaan tarpeeksi resursseja. On panostettava opettajien osaamiseen sekä aikaresursseihin. Opetusalalla on tehtävä oikeita asioita oikea-aikaisesti ja kohdennettava resurssit oikein. Opettajan työn tulee sisältää enemmän opettamista ja vähemmän toimistotyötä. Tällöin opettajalla on enemmän aikaa oppilaalle, enemmän aikaa varmistaa oppiminen ja oppilaan hyvinvointi.

Opettajalla on iso merkitys lapselle, koululaiselle ja opiskelijalle. Tarvitsemme osaavan ja hyvinvoivan opettajakunnan, jonka osaamista ja ammattitaitoa arvostetaan. Opettajien, joille työ on kutsumusammatti, pitää pystyä kokemaan työn iloa ja osaamisen riemua. Opettajuuteen on mielestäni satsattava, lisäten täydennyskoulutusta, vahvistaen työn tekemisen resursseja sekä laajentaen opettajien osaamispotentiaalin käyttöön ottamista. Opettajuutta tulee kehittää ja koulutusta arvostaa. Opettajan tulee voida osoittaa oman osaamisen kautta kyvykkyyttään. Työn motivaatio kasvaa, kun kyvykkyys tuodaan esiin ja osaamisesta palkitaan. Koulutus ratkaisee Suomen tulevaisuuden, siksi koulutuksesta ei voida enää säästää. Koulutus on hyvinvoinnin edellytys ja tulevaisuuden Suomen vahvin voimavara.