Lilla Saaristo
Pienet asiat ovat isoimpia!

Oppimisen pelikirja

Monet tekijät vaikuttavat opintojen keskeyttämiseen. Tämän vuoksi toivon monipuolisempia ja innovatiivisempia ratkaisumalleja oppivelvollisuuskeskusteluun ja tuon ajatuksen oppimisen pelikirjasta esiin.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan oppivelvollisuuden pidentämiseen kaavaillulla 180 miljoonalla saataisiin tuhat uutta erityisopettajaa ja kaksivuotinen esiopetus koko ikäluokalle.

Voisiko oppimisen pelikirjasta olla apua? Mielestäni oppimisessa kannattaisi ottaa mallia jääkiekon suhdeluvuista. Jääkiekossa valmentajien, henkilöstön ja pelaajien roolitukset ovat tarkasti suunniteltuja. Hyvä resurssointi ja suunnittelu on kannattava investointi ja antaa tilaa osaamiselle sekä luovuudelle kaukalossa. Samankaltaisia vaikutuksia tuskin toisi jääkiekossa pelaajien pakottaminen pysyttelemään kaukalossa mahdollisimman pitkään, kyse on enemmänkin motivoinnista ja riittävistä resursseista joukkueen toimivuuden mahdollistamiseksi.

Olen toiminut noin 20 vuotta ammatillisen koulutuksen opettajana sekä valmentajana. Olen saanut työssäni auttaa ja tukea monia nuoria ja aikuisia uskomaan itseensä ja löytämään oppimisen ilon. Opintojen keskeyttämiselle tai ns. ”keskeyttämisvaarassa oleville” on ollut useammin syynä muut kuin taloudelliset asiat. Nuoruuteen kuuluvat monet muutokset, ulkoapäin tulevat paineet, motivaatiopulmat, elämänhallinnan haasteet, oman perheen kriisit tai vain väärä alavalinta. Syitä on ollut kohtaamieni opiskelijoiden kohdalla lukuisia.

Syyt ovat yksilöllisiä. Tämän vuoksi tarvitaan mittavia yksilöllisen tuen ja ohjauksen resursseja sekä aitoja käytännön toimia. Tämä tarkoittaa riittävästi osaavia ammattilaisia ja keskittymistä kohtaamiseen. Nämä ovat asioita, jotka luovat hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

On totta, että vuosien varrella resurssit ovat muuttuneet ja toisinaan on ollut enemmän aikaa yksilölliseen kohtaamiseen. Juuri tuo kohtaaminen on se avain. Kohtaamiseen tarvitaan aikaa ja herkkyyttä sekä sensitiivisyyttä. Tämä on kokemukseni mukaan keino, joka auttaa aidosti. Vaikka et osaisi jotakin, yhteisen aidon kohtaamisen kautta ehdit kuulla ja ymmärtää. Näin ollen osaat ja saat luvan auttaa, oikealla tavalla tuputtamatta ja tungeksimatta.

Aitous on kaikkein merkityksellisin, vaikutuksiltaan parhain – ehkä myös kaikkein vaativin työtapa. Tällä tavoin keskeyttämisten määrät kuitenkin pidetään alhaalla ja elämään kiinni pääsevien määrä ylhäällä. Aito auttaminen vaatii riittävästi aikaa ja hyvinvoivan henkilöstön.

Kannustan päättäjiä luomaan selkeän oppimisen pelikirjan, joka tähtää ratkaisuihin, joilla saadaan lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen resurssit kuntoon ja mahdollistetaan elinikäisen oppimisen polku.

Oppiminen on mitä parhainta joukkuepeliä. Joukkueen pelikirjaan tulee valita joukkueen hyvinvointia lisääviä toimivia ratkaisuja, osaamiseen perustuen. Uutta oppimisen pelikirjaa on parhaillaan laatimassa koko Suomen joukkueen ylin organisaatio. Nyt on aika uskaltaa tehdä paras mahdollinen pelikirja yhdessä, joukkueena.

On myös aika kiittää kuluneesta vuodesta opetusalan toimijoita. Kulunut lukuvuosi vei jälleen Suomea eteenpäin, sivistäen ja kehittäen. Jokainen opetusalan oppija, jokainen opettaja ja lähialojen toimija sekä perheet ja lukuisat muut sitoutuivat jälleen koko lukuvuoden antamaan kaikkensa, tekemään parhaansa ja siksi on kiitoksen aika. Tämä joukkue ansaitsee arvostusta. Arvostus osoitetaan teoin, näkyvimpiä niistä ovat oikein kohdennetut resurssit. Kiitos.

Lilla Saaristo, opettaja, valmentaja ja kuntapäättäjä