lapset

Yksi toiveeni on lasten ja nuorten elämänlaadun parantaminen. Tämä tarkoittaa nuorten kuulemista, osallisuutta ja tekoja.

Mitä nuoret toivovat?

Onko nuorille riittävästi mukavaa toimintaa? Ovatko hengailupaikat mieleisiä ja sopivan rentoja? Onko kunnan palveluiden tarjonta nuorille sopivalla tavalla toteutettu?

Nuorisotilojen sijainti ja henkilöstön määrä vaikuttavat merkittävästi nuorten tulevaisuuteen. Turvalliset olosuhteet, aikuisen läsnäolo, yhdessä tekeminen ja luottamus ovat asioita, mitkä edistävät tutkimusten mukaan nuorten hyvinvointia.

Olen vaikuttanut nuorten elämään monissa rooleissa.

Päätöksentekijänä olen tarkastellut lukuja ja tulevaisuusvisioita. Olen nähnyt luvut, joiden mukaan lapsimääärä vähenee ja rakennukset vanhenevat kovaa vauhtia. Olen nähnyt sisäilmaongelmat, peruskorjausmiljoonat ja vuosikuluennusteet ja niiden vaikutukset lapsiin ja nuoriin.

Lapset ja nuoret tarvitsevat puhtaat ja terveet tilat sekä mahdollisuuksia kokoontua ja harrastaa. Kannatan mallia, jossa rahaa on käytetettävissä lapsille ja nuorille eli perheille, asukkaillemme, kuntalaisille.

Kannatan palveluiden keskittämistä uusiin tiloihin, kun se luo hyvinvointia. Luin ilolla uutista, jossa kerrottiin nuorisotilojen vetävän jopa satoja perjantai- illan aikana. Tämä osoittaa, että päätökset ovat olleet oikeita.

Kävin itse koulun pihamaalla jututtamassa nuoria lauantai-iltana. Heitä oli tuolloin paikalla reilusti, vaikka tilat eivät olleet avoinna. He olivat iloisia ja reipaita. Nuoret tulivat juttelemaan kanssani ja kohtaamisemme oli tärkeä hetki.

Nyt tavoitteni on mahdollistaa tilojen aukiolon laajentaminen ja jalkautuvan toiminnan kehittäminen. Voisiko tämä tapahtua lisäämällä yhteistyötä eri tahojen kanssa?

Tavoitteeni on ollut, että pystyisimme mahdollistamaan lapsille ja nuorille paikan, johon mennä jo aamulla ennen koulun alkua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nyt asiat näyttävät etenevän, koska tilat mahdollistavat tämän.

Uutisvuoksen uutinen kertoi, että nuorisopalvelut ovat järjestäneet aamutapaamisia, joissa on ollut tarjolla pientä purtavaa. Tämä on mielestäni todella tärkeää. On nuoria, joille aamiainen ei kotona maistu ja läksyihinkin tarvitsisi tukea. Voisiko tämä onnistua tulevaisuudessa koululla matalan kynnyksen palvelun kautta?

Olemme ottaneet hienoja askeleita lasten ja nuorten arkea huomioivaan toimintakulttuuriin. Se on tarkoittanut raskaita ja kipeitäkin päätöksiä. Mutta ilman näitä päätöksiä, emme olisi saavuttaneet yhteistä hyvää; terveitä ja puhtaita monikäyttötiloja lapsillemme ja nuorillemme. Samalla tilat ovat tarjolla aikille muillekin eri-ikäisille käyttäjille.

Uskon, että erilaiset käyttäjät löytävät paikkansa näissä tiloissa ja uusia yhteistyön muotoja löydetään pikku hiljaa. Uudet tilat ovat saavutettavissa monille myös esteettömyyden osalta.

Valtaosa päättäjistä on halunnut edistää hyvinvointia ja siten Imatran houkuttelevuutta. Kouluverkkouudistus on ollut suuri päätös, jolla on haluttu turvata terveelliset ja turvalliset oppimisympäristöt nyt ja tulevaisuudessa. Päätökset ovat esimerkillinen sijoitus, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin sekä opetus- ja ohjausalan henkilöstöön ensisijaisesti, mutta samanaikaisesti se tarjoaa perheille laadukkaat palvelut.

Uutisointi on viime päivinä tuonut esiin lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien huolien kasvusta.

Lasten mielenterveyteen liittyvä tutkimus on otettava käyttöön. On löydettävä uusia ratkaisuja, joilla lasten ja nuorten elämänlaatua voidaan parantaa.

Suomessa on 90 000 lasta, jotka tarvitsevat psykiatrista hoitoa. Lasten ahdistuneisuus ja masentuneisuus on lisääntynyt. Näiden asioiden kanssa emme ole yksin. Muualla maailmalla on samansuuntaisia merkkejä siitä, että henkinen kuormitus kasvaa uhkaavasti yhä nuorempien lasten kohdalla.

On tuotava tieto tähän hetkeen ja panostettava voimakkaasti lasten ja nuorten hyvinvointiin teoin. Teot ovat kohtaamiseen liittyviä. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada päivittäin aitoja kohtaamisia ympärillä olevilta aikuisilta.

Lasten ja nuorten tulee löytää omia vahvuuksiaan turvallisesti. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan rajat sekä rakkaus.

Lapsen elämä ei voi keskittyä yhteen asiaan, kuten harrastaminen tai digilaitteen kanssa vietetty aika. Aikuisen tehtävänä on vaalia lapsuutta ja nuoruutta erityisenä elämänvaiheena, jossa lapsi ja nuori kokeilee ja erehtyy turvallisissa olosuhteissa. Jokainen aikuinen on vastuussa lapsuuteen ja nuoruuteen ohjaamisesta turvallisin, arvostavin keinoin. Nämä keinot kuuluvat mielestäni aikuisen työkalupakkiin: huomaa lapsi ja näe nuori.

Aikuisten tehtävänä on tarjota hyviä hetkiä lapsen ja nuoren elämään ja ohjata vahvasti vastuullisuuteen yhteiskunnassamme.

Huomaamalla lapsen ja näkemällä nuoren, vahvistamme lasten ja nuorten uskoa sekä omaan itseensä että ympäröivään suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän vuoksi aikuisten rooli tulee olla vahva ja välittävä.

Panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat käsissämme. Meidän tulee käyttää tutkittua tietoa sekä käytännön osaamista, jotta voimme panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin riittävästi ja ennaltaehkäisevin keinoin.

Pitkittäistutkimukset kertova, että varhaiseen lapsuuteen sijoittaminen tuottaa moninkertaisen hyödyn. Siksi oikea-aikaisiin tukitoimiin ja riittävään ammatilliseen henkilöstöön on sijoitettava koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Tämä tarkoittaa myös inkluusion tuomien vaikutusten tarkempaa arviointia. Pienryhmissä työskentelemiseen on satsattava, sillä se on eräs merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä ja kasvattaa vastuullisuuteen. Hyvinvoiva yksilö kantaa vastuunsa ympäristöstä, itsestään ja toisistaan. Tämän vuoksi lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen tulee olla yksi keskeisimmistä valtakunnallisista tavoitteista.

Nuorille enemmän!

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava!