Varhaiskasvatus ja koulutus on pääasia

Varhaiskasvatus on lapsen sivistyksellinen oikeus

Varhaiskasvatuksen opettajana tunnen erittäin hyvin varhaiskasvatuksen merkityksen. Se vaikuttaa suuresti lapsen oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen. Varhaisten vuosien aikana muotoutuvat hermostorakenteet ja siten leikkimisen, liikkumisen, laulamisen ja taiteen kautta opitaan elämän perustaidot. Samalla sosiaalinen osaaminen, tunteiden ilmaiseminen ja konkreettiset arjen taidot opitaan. Varhaiskasvatuksen tulee olla laadukasta ja sitä tulee toteuttaa ammattitaitoisten varhaiskasvattajien toimesta. Varhaiset elämänvuodet ovat kaiken perusta ja tämän vuoksi on yhteiskunnallisesti merkityksellistä panostaa varhaiskasvatukseen.

Varhaiskasvatuksen opettajan pedagoginen vastuu ja asiantuntijuus on vahva, siksi yhteiskunnan tulisi panostaa varhaisiin vuosiin. Lapsen kasvun ja kehityksen huippuosaajat tuntevat lapsen pienistä käyttäytymisen osasista, kuinka häntä tulee tukea. Varhaisen vaiheen tuki on avain erityisen tuen tarpeiden ennaltaehkäisyyn.

Johtajuudella on valtavan suuri merkitys

Olen toiminut varhaiskasvatuksen johtajana ja päiväkodin johtajana. Siksi ymmärrän johtajuuden haasteita. Varhaiskasvatuksen ja päiväkodin johtaminen on merkittävä alue laadukkaan varhaiskasvatuksen turvaamisessa siten, että lapsen edun ensisijaisuus toteutuu arjen toiminnassa jotta kasvu, kehitys ja oppiminen mahdollistuvat. Johtajuudelle on annettava aikaa, resursseja sekä rajattu määrä johdettavia, jotta pedagoginen johtajuus on mahdollista toteuttaa. Samalla muutosten johtamiseen tulee kiinnittää huomiota, enenevässä määrin maailman moninaistuessa on johtajan otettava vastuu toimintakulttuurin kehittämisestä ja sen suunnitelmallisesta johtamisesta tavoitteellisesti.

Perusopetus ja toinen aste ansaitsee huomioinnin

Viime vuosikymmenten aikana perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen on kohdistunut monia muutoksia. Siksi opettajilta odotetaan kykyä sitoutua muutokseen. Olen itse toiminut ammatillisena opettajana jo kymmeniä vuosia ja havainnut valtavan muutokseen. Tässä ajassa korostuu yhteiskunnallinen ymmärrys ja muutosten sietäminen eli resilienssi. Jokaisen opetusalan osaajan tulee olla yhä monitaitoisempi sekä vahvempi, jotta pystyy edistämään kasvatuksen, oppimisen ja osaamisen polkuja erilaisten oppijoiden kohdalla. Tämä vaatii myös vahvaa ja reilua johtajuutta. Johtajan tulee luoda suvaitsevainen ilmapiiri, jossa hän kykenee vaikuttamaan koko henkilöstön ajatteluun ja työyhteisön toiminnan muutokseen siten, että työkuorma pysyy kohtuullisena ja lainsäädännön rajat selkeinä.

Yhteenveto

Lapsuus, nuoruus ja aikuisuus ovat aikaa, jolloin aivot kehittyvät. Tällöin oppimisen prosessit tulee olla laadukkaita ja tavoitteellisia. Samalla kehityspsykologisen ihmisen kehittymisen kaavaa tulee ymmärtää ja tuottaa sensitiivisesti sellaisia oppimisen ympäristöjä ja menetelmiä, joilla yhdessä oppiminen mahdollistuu suvaitsevaisuutta rakentaen. Iloinen ilmapiiri vaikuttaa myönteisesti oppimiseen – siihen meidän tulee kaikilla asteilla pyrkiä, ihan joka hetki.