Avainsana: perhe

Korona-aikanakin lapsuus on turvattava – On varmistettava, ettei kukaan putoa kelkasta

Julkaistu 6.3.2021, Uutisvuoksessa

Koronapandemialla on ollut monenlaisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen. Jo 75 prosenttia lapsista ja nuorista on kokenut opinnoissa pärjäämisensä hankaloituneen sekä kokenut hyvinvointinsa heikentyneen.

Pandemia on haastanut meidät kaikki purkamaan vanhoja rutiinejamme ja luopumaan tutusta ja turvallisesta normaalista. Elämme nyt hetkeä, jossa tulee luoda uusia kekseliäitä keinoja ohjaamiseen, kohtaamiseen ja oppimisen edistämiseen.

Meidän on turvattava lapsuus. Emme saa antaa koronakriisin vaikuttaa lasten ja nuorten elämään ja oppimiseen pitkäkestoisesti, pahimmillaan vuosikymmenien ajan.

Lapsillamme on oikeus oppia ja saada tarvitsemaansa kasvun tukea, ja laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tässä kriittisen tärkeitä. Me voimme vaikuttaa tähän yhdessä ja systemaattisesti lapsivaikutuksia arvioiden ja kekseliäitä palveluja tarjoten.

Mielestäni kasvatus- ja opetustilanteiden osallisuus ja kuunteleva ohjaus ovat avainasemassa. On varmistettava, ettei kukaan putoa kelkasta.

On tarjottava henkilökohtaista ohjausta ja vahvistettava yhteistyötä verkostojen välillä. On ideoitava uutta ja luotava yhteisiä pedagogisia toimintatapoja. Näin tuetaan koko perhettä.

Kunnan tärkein tehtävä on pitää huolta lapsista, siis sijoittaa kestävään tulevaisuuteen. Olisiko Pelle Pelottoman kekseliäisyydestä ja Nalle Puhin lempeydestä apua?

Lilla Saaristo

kuntavaaliehdokas 2021 (kok.)

Imatra

Sijoitus varhaiskasvatukseen kannattaa

Tukitoimet on satsattava varhaisiin vuosiin välittömästi.

Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys elämässä pärjäämiselle. Voit kysyä, miksi?

Vastaus on, että alle kouluikäisen ihmisenalun kehityksen vauhti on lähes käsittämätön, jolloin kasvatusympäristöllä on suuri merkitys.

Lapsen hermostorakenne kehittyy voimakkaasti alle kouluikäisenä luoden pohjan elämälle. Lapsi kehittyy erityisen nopeasti alle kouluikäisenä ja tarvitsee tällöin paljon kehoa liikuttavia monipuolisia touhuja. Esimerkiksi leikkiminen, liikunta, laulaminen, tanssiminen, piirtäminen, maalaaminen ja kirjojen lukeminen ja kuunteleminen ovat tällaisia monipuolisia touhuja.

Lapsen elämään tulisi kuulua harjoitella turvallisesti elämää varten lapselle ominaisella tavalla, yhdessä. Erilaisten lautapelien ja pihapelien kautta rakennetaan yhteyttä muihin ihmisiin, kokeillaan pettymysten sietämisetä ja sääntöjen noudattamista sekä sitä, miten tullaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Lapsen tulisi nauttia hetkestä, saada hyppiä, nauraa ja höpsötellä.

Kun lapsi toimii lapsenomaisesti eli liikkuu, kulkee ulkoilmassa ja tekee kehollaan erilaisia asioita, hänen hermostonsa rakenne moninaistuu ja vahvistuu.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on luoda edellä mainittu suotuisa ympäristö ja olosuhteet. Ammattitaitoisten henkilöstön toimesta lapsuudelle varmistetaan paras mahdollinen ympäristö.

Varhaiskasvatuksen toiminta on johdonmukaista, systemaattista ja jokaista pientä hetkeä syvällisemmin ymmärtävää. Juuri tähän ’näkymättömään’ osaamiseen perustuu työn tuloksellisuus. Taustalla on laaja osaaminen kehityksen kulusta, oppimisen ja kasvatuksen kokonaisuudesta, jota kuvataan varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Kotikasvatuksella on toisenlainen rooli, siellä jaetaan arkea, tuetaan kasvua ja koetaan kiukkuja, sillä arkinen elämä lapsiperheessä on monien toimien ja toiveiden ristiaallokkoa.

Lapsen väsymys, hellyyden tarve, epävarmuus ja kasvukivut ovat vanhemmille kovia oman kasvunkin paikkoja. Vanhemmuudelle varhaiskasvatus on tukijalka, jonka avulla lapsen ja koko perheen arkea sujuvoitetaan.

Näin lapselle varmistetaan myös laaja-alainen tuki tarvittaessa. Ja liikkumalla, leikkimällä, pelaamalla, taiteilemalla sekä laulamalla voidaan korjata pulmia, joita nousee esiin pienen lapsen ollessa kyseessä.

Olipa kyseessä kehityksen viive tai lapsen käyttäytymisen pulma – siihen voidaan vaikuttaa tehokkaammin kuin milloinkaan tämän vaiheen jälkeen. Siksi satsaisin erittäin paljon varhaislapsuuteen.

Kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea

Lapsissa on Suomen tulevaisuus.

Tavalliseen suomalaiseen arkeen tarvitaan nyt tekoja, jotka rakentavat lapsi – ja perhemyönteisyyttä. Hyvät teot lasten parhaaksi tulee nähdä laajemmin yhteiskunnallisesta
näkökulmasta. Lapsimyönteisiä tekoja ovat perhevapaauudistukset, työelämän joustot sekä
asenneilmapiiriin vaikuttaminen poliittisten päätösten avulla.

Lapsi- ja perhemyönteisyys on keino vaikuttaa yhteiskunnan tilaan huomattavasti enemmän kuin
keskusteluissa on tullut esiin. Työelämän joustojen tarjoaminen tuottaa enemmän mahdollisuuksia jokaiselle, ei vain lapsiperheille. Joustavien mahdollisuuksien rakentaminen lapsiperheiden näkökulmasta
edistää monipuolisesti eri elämäntilanteissa olevien ihmisten elämänlaatua. Siksi perhemyönteisyys on erinomainen lähtökohta tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.

Voimme vaikuttaa työelämän ja vapaa-ajan sujuvaan yhdistämiseen. On luotava toimivia malleja ja vähennettävä byrokratiaa. Tavoitteena tulee olla joustavat yhteiskunnalliset rakenteet työn ja vapaa-ajan
yhteensovittamiseksi. Tämä tarkoittaa tasa-arvoisuutta edistäviä vaihtoehtoja; taloudellisesti kannattava
osa-aikainen työ, kannustavat palkkausjärjestelmät ja pienyrittäjyyden mahdollistaminen.

Perheiden hyvinvointi on yhteiskuntamme vahva kivijalka sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Jokainen jaksava perhe kartuttaa euroja yhteiskunnan säästöpossuun. Perhemyönteisillä päätöksillä vaikutetaan
positiivisesti syntyvyyteen, lisätään perheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä.

Näiden toimien seurauksena voimme edistää työvoiman saantia. Lapsi- ja perhemyönteisyys on päätös luottaa Suomen tulevaisuuteen ja rakentaa mahdollisuuksien Suomea.