Oppimisen pelikirja

Monet tekijät vaikuttavat opintojen keskeyttämiseen. Tämän vuoksi toivon monipuolisempia ja innovatiivisempia ratkaisumalleja oppivelvollisuuskeskusteluun ja tuon ajatuksen oppimisen pelikirjasta esiin.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan oppivelvollisuuden pidentämiseen kaavaillulla 180 miljoonalla saataisiin tuhat uutta erityisopettajaa ja kaksivuotinen esiopetus koko ikäluokalle.

Voisiko oppimisen pelikirjasta olla apua? Mielestäni oppimisessa kannattaisi ottaa mallia jääkiekon suhdeluvuista. Jääkiekossa valmentajien, henkilöstön ja pelaajien roolitukset ovat tarkasti suunniteltuja. Hyvä resurssointi ja suunnittelu on kannattava investointi ja antaa tilaa osaamiselle sekä luovuudelle kaukalossa. Samankaltaisia vaikutuksia tuskin toisi jääkiekossa pelaajien pakottaminen pysyttelemään kaukalossa mahdollisimman pitkään, kyse on enemmänkin motivoinnista ja riittävistä resursseista joukkueen toimivuuden mahdollistamiseksi.

Olen toiminut noin 20 vuotta ammatillisen koulutuksen opettajana sekä valmentajana. Olen saanut työssäni auttaa ja tukea monia nuoria ja aikuisia uskomaan itseensä ja löytämään oppimisen ilon.
Opintojen keskeyttämiselle tai ns. ”keskeyttämisvaarassa oleville” on ollut useammin syynä muut kuin taloudelliset asiat. Nuoruuteen kuuluvat monet muutokset, ulkoapäin tulevat paineet, motivaatiopulmat, elämänhallinnan haasteet, oman perheen kriisit tai vain väärä alavalinta. Syitä on ollut kohtaamieni opiskelijoiden kohdalla lukuisia.

Syyt ovat yksilöllisiä. Tämän vuoksi tarvitaan mittavia yksilöllisen tuen ja ohjauksen resursseja sekä aitoja käytännön toimia. Tämä tarkoittaa riittävästi osaavia ammattilaisia ja keskittymistä kohtaamiseen. Nämä ovat asioita, jotka luovat hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

On totta, että vuosien varrella resurssit ovat muuttuneet ja toisinaan on ollut enemmän aikaa yksilölliseen kohtaamiseen. Juuri tuo kohtaaminen on se avain. Kohtaamiseen tarvitaan aikaa ja herkkyyttä sekä sensitiivisyyttä. Tämä on kokemukseni mukaan keino, joka auttaa aidosti. Vaikka et osaisi jotakin, yhteisen aidon kohtaamisen kautta ehdit kuulla ja ymmärtää. Näin ollen osaat ja saat luvan auttaa, oikealla tavalla tuputtamatta ja tungeksimatta.

Aitous on kaikkein merkityksellisin, vaikutuksiltaan parhain – ehkä myös kaikkein vaativin työtapa. Tällä tavoin keskeyttämisten määrät kuitenkin pidetään alhaalla ja elämään kiinni pääsevien määrä ylhäällä. Aito auttaminen vaatii riittävästi aikaa ja hyvinvoivan henkilöstön.

Kannustan päättäjiä luomaan selkeän oppimisen pelikirjan, joka tähtää ratkaisuihin, joilla saadaan lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen resurssit kuntoon ja mahdollistetaan elinikäisen oppimisen polku.

Oppiminen on mitä parhainta joukkuepeliä. Joukkueen pelikirjaan tulee valita joukkueen hyvinvointia lisääviä toimivia ratkaisuja, osaamiseen perustuen. Uutta oppimisen pelikirjaa on parhaillaan laatimassa koko Suomen joukkueen ylin organisaatio. Nyt on aika uskaltaa tehdä paras mahdollinen pelikirja yhdessä, joukkueena.

On myös aika kiittää kuluneesta vuodesta opetusalan toimijoita. Kulunut lukuvuosi vei jälleen Suomea eteenpäin, sivistäen ja kehittäen. Jokainen opetusalan oppija, jokainen opettaja ja lähialojen toimija sekä perheet ja lukuisat muut sitoutuivat jälleen koko lukuvuoden antamaan kaikkensa, tekemään parhaansa ja siksi on kiitoksen aika. Tämä joukkue ansaitsee arvostusta. Arvostus osoitetaan teoin, näkyvimpiä niistä ovat oikein kohdennetut resurssit. Kiitos.

Lilla Saaristo, opettaja, valmentaja ja kuntapäättäjä

Yrittäjyys kuntien voimavara

Yrittäjyys luo työtä ja toimeentuloa yli 1,4 miljoonalle suomalaiselle. Yrittäjyyden kautta syntyy työpaikkoja, joista suurin osa syntyy tällä hetkellä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Työtä luodaan valtaosin alle 10 henkilön yrityksissä, joita on 93% koko yrityskannastamme.

Yksinyrittäjien, joita on valtaosa, n. 65 % kaikista yrityksistä, merkitys koko kansantaloudessa on kasvanut voimakkaasti. Yksinyrittäjien määrän lisääntyminen kymmenillä tuhansilla on merkittävin työmarkkinoittemme rakennemuutos. Yksinyrittäjyys pitää monen pienen kunnan ”käynnissä” varmistaen palvelurakenteen. Samalla pienessä kunnassa työllistymisen ehto voi olla yrittäjyys.

Selvästi yli puolet Suomen yrittäjistä on yksinyrittäjiä, jotka ovat hyvin sitoutuneita omaan ammattiinsa. Valtaosa yksinyrittäjä työskentelee viikossa yli 50 tuntia ja pitää lomaa alle viikon tai ei ollenkaan. Yrittäjyys on voimavara koko yhteiskunnalle, tästä huolimatta lähes puolet yksinyrittäjistä ansaitsee bruttona alle 2000 euron kuukaudessa ja pienituloisia on jopa viidennes

Yksinyrittäjien asema ja olosuhteet on otettava paremmin huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Yrityslainsäädäntö on laadittava pienet ensin -periaatteen mukaisesti pienimmille yrityksille sopivaksi ja sääntelyä tulee purkaa. Verotuksen on oltava kannustava, sosiaaliturva parempi ja työntekijöiden palkkaamisen kynnys matala. Kuntien on turvattava yrittäjyyden mahdollisuudet yritysvaikutusten arvioinnin ja hankintaosaamisen kautta. Yritysvaikutusten arviointi tarkoittaa ennakoivaa, systemaattista ja vahvaa yhteistyötä oman alueen yritysten kanssa.

Tulevaisuuden Suomi on nähtävä yrittäjämyönteisenä mahdollisuuksien maana. Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa yrittäjiä ja yrityksiä, koska yrittäjyys luo työtä ja kasvua. Tämä tarkoittaa yrittäjyyden edellytysten ja erityisesti yksinyrittäjien aseman parannuksia.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on panostettava!

Uutisointi on viime päivinä tuonut esiin lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien huolien kasvusta.

Lasten mielenterveyteen liittyvä tutkimus on otettava käyttöön. On löydettävä uusia ratkaisuja, joilla lasten ja nuorten elämänlaatua voidaan parantaa.

Suomessa on 90 000 lasta, jotka tarvitsevat psykiatrista hoitoa. Lasten ahdistuneisuus ja masentuneisuus on lisääntynyt. Näiden asioiden kanssa emme ole yksin. Muualla maailmalla on samansuuntaisia merkkejä siitä, että henkinen kuormitus kasvaa uhkaavasti yhä nuorempien lasten kohdalla.

On tuotava tieto tähän hetkeen ja panostettava voimakkaasti lasten ja nuorten hyvinvointiin teoin. Teot ovat kohtaamiseen liittyviä. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada päivittäin aitoja kohtaamisia ympärillä olevilta aikuisilta.

Lasten ja nuorten tulee löytää omia vahvuuksiaan turvallisesti. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjotaan rajat sekä rakkaus.

Lapsen elämä ei voi keskittyä yhteen asiaan, kuten harrastaminen tai digilaitteen kanssa vietetty aika. Aikuisen tehtävänä on vaalia lapsuutta ja nuoruutta erityisenä elämänvaiheena, jossa lapsi ja nuori kokeilee ja erehtyy turvallisissa olosuhteissa. Jokainen aikuinen on vastuussa lapsuuteen ja nuoruuteen ohjaamisesta turvallisin, arvostavin keinoin. Nämä keinot kuuluvat mielestäni aikuisen työkalupakkiin: huomaa lapsi ja näe nuori.

Aikuisten tehtävänä on tarjota hyviä hetkiä lapsen ja nuoren elämään ja ohjata vahvasti vastuullisuuteen yhteiskunnassamme.

Huomaamalla lapsen ja näkemällä nuoren, vahvistamme lasten ja nuorten uskoa sekä omaan itseensä että ympäröivään suomalaiseen yhteiskuntaan.  Tämän vuoksi aikuisten rooli tulee olla vahva ja välittävä.

Panostukset lasten ja nuorten hyvinvointiin ovat käsissämme. Meidän tulee käyttää tutkittua tietoa sekä käytännön osaamista, jotta voimme panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin riittävästi ja ennaltaehkäisevin keinoin.

Pitkittäistutkimukset kertova, että varhaiseen lapsuuteen sijoittaminen tuottaa moninkertaisen hyödyn. Siksi oikea-aikaisiin tukitoimiin ja riittävään ammatilliseen henkilöstöön on sijoitettava koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Tämä tarkoittaa myös inkluusion tuomien vaikutusten tarkempaa arviointia. Pienryhmissä työskentelemiseen on satsattava, sillä se on eräs merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä ja kasvattaa vastuullisuuteen. Hyvinvoiva yksilö kantaa vastuunsa ympäristöstä, itsestään ja toisistaan. Tämän vuoksi lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen tulee olla yksi keskeisimmistä valtakunnallisista tavoitteista.

Kohti lapsi- ja perhemyönteistä Suomea

Lapsissa on Suomen tulevaisuus.

Tavalliseen suomalaiseen arkeen tarvitaan nyt tekoja, jotka rakentavat lapsi – ja perhemyönteisyyttä. Hyvät teot lasten parhaaksi tulee nähdä laajemmin yhteiskunnallisesta
näkökulmasta. Lapsimyönteisiä tekoja ovat perhevapaauudistukset, työelämän joustot sekä
asenneilmapiiriin vaikuttaminen poliittisten päätösten avulla.

Lapsi- ja perhemyönteisyys on keino vaikuttaa yhteiskunnan tilaan huomattavasti enemmän kuin
keskusteluissa on tullut esiin. Työelämän joustojen tarjoaminen tuottaa enemmän mahdollisuuksia jokaiselle, ei vain lapsiperheille. Joustavien mahdollisuuksien rakentaminen lapsiperheiden näkökulmasta
edistää monipuolisesti eri elämäntilanteissa olevien ihmisten elämänlaatua. Siksi perhemyönteisyys on erinomainen lähtökohta tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen yhteiskuntaan.

Voimme vaikuttaa työelämän ja vapaa-ajan sujuvaan yhdistämiseen. On luotava toimivia malleja ja vähennettävä byrokratiaa. Tavoitteena tulee olla joustavat yhteiskunnalliset rakenteet työn ja vapaa-ajan
yhteensovittamiseksi. Tämä tarkoittaa tasa-arvoisuutta edistäviä vaihtoehtoja; taloudellisesti kannattava
osa-aikainen työ, kannustavat palkkausjärjestelmät ja pienyrittäjyyden mahdollistaminen.

Perheiden hyvinvointi on yhteiskuntamme vahva kivijalka sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Jokainen jaksava perhe kartuttaa euroja yhteiskunnan säästöpossuun. Perhemyönteisillä päätöksillä vaikutetaan
positiivisesti syntyvyyteen, lisätään perheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä.

Näiden toimien seurauksena voimme edistää työvoiman saantia. Lapsi- ja perhemyönteisyys on päätös luottaa Suomen tulevaisuuteen ja rakentaa mahdollisuuksien Suomea.

Rajamuseon tulisi jatkossakin sijaita Imatralla

Vuosia tehty työ uhkaa valua hukkaan, jos Rajamuseon toiminta karkaa Imatralta. Nyt pitäisi tunnistaa Rajamuseon toiminnan merkityksellisyys ja mahdollisuudet. Imatra on alueena ja historiallaan kiehtonut aina paikallisia ja matkailijoita. Alueemme on rakentunut monien historiallisten tapahtumien keskiössä ja nämä moninaiset asiat tulisi nostaa vahvuudeksemme.

Mahdollisuuksia Imatran alueen kehittämiselle on. Nyt on nähtävä kokonaiskuva ja nostettava esiin rajakaupunkimme uniikit mahdollisuudet. Rajamuseon sijoittumisen osalta on oltava monella sektorilla aktiivinen ja löydettävä yhteistyömahdollisuudet. Olisi järkevää keskittyä jo olemassa oleviin mahdollisuuksiin, joissa on potentiaalia ja kehitettävä tarinoiden kautta palveluvalikoimaamme. Rajamuseo on yksi näistä mahdollisuuksista.

Rajaseutu näkyy jokapäiväisessä elämässämme, mutta jota emme paikallisina aina tule ajatelleeksi. Oman alueemme asukkaat, koululaiset, opiskelijat sekä muut ryhmät voisivat hyödyntää rajaseutua vahvemmin. Voisimme keksiä koululaistarinoita, näytelmiä sekä elämyskierroksia yhteistyössä luovan alan toimijoiden kanssa. Rautjärven desanttikierros ja Imatran kuninkaan pidot ovat hienoja malleja, joissa historia on tarinallistettu kiehtovaksi elämykseksi. Myös Rajamuseoon tarinallistaminen sopisi erinomaisesti.

Alueellamme on paljon laadukkaita museoita eikä niistä ole varaa luopua. Sen sijaan museoiden toimintaa tulee entistä paremmin hyödyntää ja jatkossakin kehittää. Museoita tulisi yleensäkin markkinoida tehokkaammin paikallisille ja matkailijoille, koska ne ovat iso osa kaupungin palvelutarjontaa. Olen hankekoordinaattorina tehnyt yhdessä Raution kaupunginosayhdistyksen kanssa työtä museon säilymisen eteen. Nyt meidän kaikkien tulee tehdä yhdessä työtä sen eteen, että Rajamuseo jatkossakin pysyy Imatralla.

Lilla Saaristo

kaupunginvaltuutettu (kok.)

eduskuntavaaliehdokas

Imatra

Lue artikkeli lehdestä: uutisvuoksi.fi/mielipide/lukijalta/e613c14b-46d3-4608-b060-f9a39191dc94