Lilla Saaristo
10.4.2025
Olemme lukeneet paljon nuorten kasvavista mielenterveyden haasteista sekä kustannusten noususta ja palveluihin pääsyn vaikeudesta.
Emme ole kuitenkaan mielestäni pohtineet riittävästi, kuinka voisimme aidosti tarttua toimeen asian ratkaisemiseksi.
Esittelen ainakin yhden keinon, jolla jokainen voi vaikuttaa. Nuorten mielenterveyden tukeminen vaatii suvaitsevaa ja yhteisöllistä ympäristöä. Nuorten ääni tulee kuulla ja heidät tulee ottaa vahvemmin osaksi yhteiskunnan toimintaa.
Heidän ideoitaan tulee kuunnella ja heille tulee tarjota turvallinen sosiaalinen ja fyysinen ympäristö, selkeät rakenteet ja ohjausta aina, kun ohjaustarvetta ilmenee.Työni nuorten parissa on tuonut vahvan viestin nuorilta itseltään.
He tarvitsevat omaehtoisen tutustumisen lisäksi mahdollisuuksia tutustua ohjatusti toinen toisiinsa ja löytää inhimillisistä erilaisuuksista samankaltaisuutta.
Nuorten kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esiin, että tutustuminen lisää kykyä toimia yhteiskunnan jäsenenä ja osallistua yhteiskuntaan merkityksellisyyttä kokien.
Tutustuminen on nuorille erityisen merkityksellistä – se on avain vapautuneempaan vuorovaikutukseen ja siksi siihen tulee panostaa kaikissa palveluissa; harrastuksissa, kouluilla että kolmannen sektorin toiminnoissa.
Mielestäni on aika panostaa nuorten mielenterveyteen ja luoda suvaitseva yhteisöllisyys, jossa jokainen nuori tuntee olevansa arvostettu ja hyväksytty.
Tämä tarkoittaa laadukkaan ohjauksen roolin esiin nostamista, sillä nuorten kanssa toimivien aikuisten on oltava turvallisesti ja sensitiivisesti läsnä, järjestäen yhteisiä ryhmäytymisiä ja tutustumisen mahdollisuuksia.
Tuttuus hävittää pelkoja ja häpeän tunteita; siten se vähentää ikävän käyttäytymisen tarvetta, jolloin myös kiusaamisen ennaltaehkäisy onnistuu tehokkaammin.
On oleellista, että lainvastaisia tekoja ei sallita ja se toteutetaan ennaltaehkäisevin toimin; eli turvaamalla aitoja kohtaamisia ja keskusteluja.
Nuorten sanoin: ”Kun minut aidosti nähdään, on turvallinen olo.”
Mielestäni nuoret on huomioitava myös erilaisten palveluiden käyttäjinä. Heidän tulee olla helppoa hoitaa asioita ilman byrokratiaa ja pelkoa siitä, että he eivät osaisi hoitaa omia asioitaan.
Monissa yhteiskunnan palveluissa nuoret kokevat, että heidän odotetaan tietävän itse, miten toimia. Tämä saa heidät kokemaan huonommuutta ja saattaa estää heitä ottamasta palveluita vastaan. On tärkeää, että palvelut ovat helposti saavutettavissa ja että nuorille tarjotaan tukea ja ohjausta, jotta he eivät jää yksin.
Tutkimukset osoittavat, että nuorten mielenterveysongelmat, kuten ahdistus ja masennus, ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Yksi viidestä nuoresta kärsii mielenterveyden häiriöistä, kuten ADHD:sta, ahdistuksesta tai käytöshäiriöistä.
Pandemian aikana monet nuoret kokivat lisääntynyttä eristäytymistä ja stressiä, mikä pahensi heidän mielenterveysongelmiaan.Nuorten mielenterveyden tukeminen on merkittävä teko siihen, että mielenterveyden hoitamisen jälkiseurausten kustannukset rauhoittuvat.
Yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus luovat hyvää tulevaisuutta nuorillemme, eikä ajattelutavan ja toimintojen muokkaaminen synnytä uusia kustannuksia.Kannustan meitä jokaista yhteisöllisen ja suvaitsevaisen ympäristön rakentamiseen.
Luodaan hyvä Etelä-Karjala nuorillemme; näin teemme meille kaikille hyvän tulevaisuuden.
