Avainsana: Kasvatus

Kasvatuksen ja koulutuksen puolella

Imatralla tehdään työtä hyvän koulupolun turvaamiseksi. Fasiliteetit on laitettu systemaattisesti kuntoon uusia rakennuksia rakentamalla. Seuraavaksi tulee panostaa pedagogiikkaan.

Tämän vuoksi valmistelin yhdessä puolueemme opettajaryhmän kanssa aloitteen. Halusimme vahvistaa lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen mahdollisuuksia sekä rakentaa Imatran kaupungissa henkilöstöllemme motivoivaa työympäristöä systemaattisesti ja suunnitelmallisesti.

Halusimme ottaa kantaa kasvatuksen ja opetuksen toimintaympäristön muutokseen, uusien koulukeskusten pedagogisiin ratkaisuihin, oppimis- ja ihmiskäsitykseen kuten myös vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen.

Miksikö? Siksi, että jokainen lapsuuteen käytetty euro tuo sen 7 kertaisesti takaisin. Siksi tämä pedgogiikkaan panostaminen on erittäin tärkeä asia. Kaupungin virkamiesten toimesta on valmistelussa tehty ansiokasta työtä luoden uutta Imatralaista mallia varhaiskasvatus ja -opetustyöhön.

Olen iloinen, että Imatralla päätettiin suhtautua vahvasti ja vastuullisesti aloitteen asioihin. Päätettiin investoida entistä enemmän pedagogiseen suunitteluun ja siten vahvistaa Imatran houkuttelevuutta työnantajana ja kasvatuksen ja koulutuksen tarjoajana.

Imatralla oli valtuustokauden alussa odottavat tunnelmat, sillä vastuulliset koulurakentamisen päätökset oli tehty aiemmin ja ennakoiden. Moni oli tuolloin muutosta vastaan. Mutta kun valtustokauden aikana kohtasimme sisäilmaongelmia ja näimme tilastoja oppilasmääristä, havaitsi jokainen, että ajoissa tehdyillä päätöksillämme oli suuri positiivinen merkitys.

Tänä vuonna Imatralla valmistuu viimeinen eli kolmas koulukeskus. Koko kouluverkko on uudistunut. Tämän mahdollisti edellisen valtuustomme päätös. Nyt tämä päätös viimeistellään luomalla suunitelmallinen ja pedagogista laatua varmistava malli.

Tämän päätöksen tulee varmistaa hyvä kasvatus, opetus ja ohjaus Imatralla sekä tarjota henkilöstölle hyvä ja motivoiva työympäristö. Nämä asiat vahvistavat Imatran vetovoimaa ja pitovoimaa nyt ja tulevaisuudessa.

Lilla Saaristo, Imatran kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen ja vanhempaintoimikunnan jäsen sekä kuntavaalien ehdokas 2021

Sijoitus varhaiskasvatukseen kannattaa

Tukitoimet on satsattava varhaisiin vuosiin välittömästi.

Varhaiskasvatuksella on suuri merkitys elämässä pärjäämiselle. Voit kysyä, miksi?

Vastaus on, että alle kouluikäisen ihmisenalun kehityksen vauhti on lähes käsittämätön, jolloin kasvatusympäristöllä on suuri merkitys.

Lapsen hermostorakenne kehittyy voimakkaasti alle kouluikäisenä luoden pohjan elämälle. Lapsi kehittyy erityisen nopeasti alle kouluikäisenä ja tarvitsee tällöin paljon kehoa liikuttavia monipuolisia touhuja. Esimerkiksi leikkiminen, liikunta, laulaminen, tanssiminen, piirtäminen, maalaaminen ja kirjojen lukeminen ja kuunteleminen ovat tällaisia monipuolisia touhuja.

Lapsen elämään tulisi kuulua harjoitella turvallisesti elämää varten lapselle ominaisella tavalla, yhdessä. Erilaisten lautapelien ja pihapelien kautta rakennetaan yhteyttä muihin ihmisiin, kokeillaan pettymysten sietämisetä ja sääntöjen noudattamista sekä sitä, miten tullaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Lapsen tulisi nauttia hetkestä, saada hyppiä, nauraa ja höpsötellä.

Kun lapsi toimii lapsenomaisesti eli liikkuu, kulkee ulkoilmassa ja tekee kehollaan erilaisia asioita, hänen hermostonsa rakenne moninaistuu ja vahvistuu.

Varhaiskasvatuksen tehtävä on luoda edellä mainittu suotuisa ympäristö ja olosuhteet. Ammattitaitoisten henkilöstön toimesta lapsuudelle varmistetaan paras mahdollinen ympäristö.

Varhaiskasvatuksen toiminta on johdonmukaista, systemaattista ja jokaista pientä hetkeä syvällisemmin ymmärtävää. Juuri tähän ’näkymättömään’ osaamiseen perustuu työn tuloksellisuus. Taustalla on laaja osaaminen kehityksen kulusta, oppimisen ja kasvatuksen kokonaisuudesta, jota kuvataan varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Kotikasvatuksella on toisenlainen rooli, siellä jaetaan arkea, tuetaan kasvua ja koetaan kiukkuja, sillä arkinen elämä lapsiperheessä on monien toimien ja toiveiden ristiaallokkoa.

Lapsen väsymys, hellyyden tarve, epävarmuus ja kasvukivut ovat vanhemmille kovia oman kasvunkin paikkoja. Vanhemmuudelle varhaiskasvatus on tukijalka, jonka avulla lapsen ja koko perheen arkea sujuvoitetaan.

Näin lapselle varmistetaan myös laaja-alainen tuki tarvittaessa. Ja liikkumalla, leikkimällä, pelaamalla, taiteilemalla sekä laulamalla voidaan korjata pulmia, joita nousee esiin pienen lapsen ollessa kyseessä.

Olipa kyseessä kehityksen viive tai lapsen käyttäytymisen pulma – siihen voidaan vaikuttaa tehokkaammin kuin milloinkaan tämän vaiheen jälkeen. Siksi satsaisin erittäin paljon varhaislapsuuteen.

Oppimisen pelikirja

Monet tekijät vaikuttavat opintojen keskeyttämiseen. Tämän vuoksi toivon monipuolisempia ja innovatiivisempia ratkaisumalleja oppivelvollisuuskeskusteluun ja tuon ajatuksen oppimisen pelikirjasta esiin.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen mukaan oppivelvollisuuden pidentämiseen kaavaillulla 180 miljoonalla saataisiin tuhat uutta erityisopettajaa ja kaksivuotinen esiopetus koko ikäluokalle.

Voisiko oppimisen pelikirjasta olla apua? Mielestäni oppimisessa kannattaisi ottaa mallia jääkiekon suhdeluvuista. Jääkiekossa valmentajien, henkilöstön ja pelaajien roolitukset ovat tarkasti suunniteltuja. Hyvä resurssointi ja suunnittelu on kannattava investointi ja antaa tilaa osaamiselle sekä luovuudelle kaukalossa. Samankaltaisia vaikutuksia tuskin toisi jääkiekossa pelaajien pakottaminen pysyttelemään kaukalossa mahdollisimman pitkään, kyse on enemmänkin motivoinnista ja riittävistä resursseista joukkueen toimivuuden mahdollistamiseksi.

Olen toiminut noin 20 vuotta ammatillisen koulutuksen opettajana sekä valmentajana. Olen saanut työssäni auttaa ja tukea monia nuoria ja aikuisia uskomaan itseensä ja löytämään oppimisen ilon.
Opintojen keskeyttämiselle tai ns. ”keskeyttämisvaarassa oleville” on ollut useammin syynä muut kuin taloudelliset asiat. Nuoruuteen kuuluvat monet muutokset, ulkoapäin tulevat paineet, motivaatiopulmat, elämänhallinnan haasteet, oman perheen kriisit tai vain väärä alavalinta. Syitä on ollut kohtaamieni opiskelijoiden kohdalla lukuisia.

Syyt ovat yksilöllisiä. Tämän vuoksi tarvitaan mittavia yksilöllisen tuen ja ohjauksen resursseja sekä aitoja käytännön toimia. Tämä tarkoittaa riittävästi osaavia ammattilaisia ja keskittymistä kohtaamiseen. Nämä ovat asioita, jotka luovat hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

On totta, että vuosien varrella resurssit ovat muuttuneet ja toisinaan on ollut enemmän aikaa yksilölliseen kohtaamiseen. Juuri tuo kohtaaminen on se avain. Kohtaamiseen tarvitaan aikaa ja herkkyyttä sekä sensitiivisyyttä. Tämä on kokemukseni mukaan keino, joka auttaa aidosti. Vaikka et osaisi jotakin, yhteisen aidon kohtaamisen kautta ehdit kuulla ja ymmärtää. Näin ollen osaat ja saat luvan auttaa, oikealla tavalla tuputtamatta ja tungeksimatta.

Aitous on kaikkein merkityksellisin, vaikutuksiltaan parhain – ehkä myös kaikkein vaativin työtapa. Tällä tavoin keskeyttämisten määrät kuitenkin pidetään alhaalla ja elämään kiinni pääsevien määrä ylhäällä. Aito auttaminen vaatii riittävästi aikaa ja hyvinvoivan henkilöstön.

Kannustan päättäjiä luomaan selkeän oppimisen pelikirjan, joka tähtää ratkaisuihin, joilla saadaan lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen resurssit kuntoon ja mahdollistetaan elinikäisen oppimisen polku.

Oppiminen on mitä parhainta joukkuepeliä. Joukkueen pelikirjaan tulee valita joukkueen hyvinvointia lisääviä toimivia ratkaisuja, osaamiseen perustuen. Uutta oppimisen pelikirjaa on parhaillaan laatimassa koko Suomen joukkueen ylin organisaatio. Nyt on aika uskaltaa tehdä paras mahdollinen pelikirja yhdessä, joukkueena.

On myös aika kiittää kuluneesta vuodesta opetusalan toimijoita. Kulunut lukuvuosi vei jälleen Suomea eteenpäin, sivistäen ja kehittäen. Jokainen opetusalan oppija, jokainen opettaja ja lähialojen toimija sekä perheet ja lukuisat muut sitoutuivat jälleen koko lukuvuoden antamaan kaikkensa, tekemään parhaansa ja siksi on kiitoksen aika. Tämä joukkue ansaitsee arvostusta. Arvostus osoitetaan teoin, näkyvimpiä niistä ovat oikein kohdennetut resurssit. Kiitos.

Lilla Saaristo, opettaja, valmentaja ja kuntapäättäjä